2021-06-05T12:38:01+03:00 Blog Integration Feed Generator https://avoinna.vuodatus.net/ avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

http://avoinna.wordpress.com/
]]>

2007-11-08T12:49:00+02:00 2019-08-08T09:05:16+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/muutto avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Kun ajoin kotiin kaupungista, joki oli musta ja kylmä, valot valkoisia laineiden kärjissä. Katuvalot valkoisia ja yksin, kykenemättä pimeydelle mitään, yhtä kylmiä kuin pimeys itse. Pilvet olivat punaisia ja korkeita pään yllä.

Veri on kaunista. Minä en ole koskaan pitänyt verta iljettävänä tai edes kovin pelottavana. Veri on elämää - sen paikka on ihmisen sisällä. Kun se on ulkona, se on irrallaan tarkoituksestaan, mutta edelleen kaunista.

Minä halusin syyttää jotakin, jotakuta tänään. Halusin vihata jotakin, jotakuta. Ei se ollut mahdollista, ei ollut mitään eikä ketään jota vihata. Tappaja sai kasvot heti, tuli heti ihmiseksi, nuoreksi pojaksi joka on liian kaukana itsestään, pojaksi jota ei voi vihata. Ympäristöllä taas ei ole kasvoja, ei henkilöllisyyttä, eikä sitäkään voi vihata. Jäljelle jää turhautuminen.
]]>

2007-11-07T23:17:00+02:00 2019-08-08T09:05:18+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/pimeys-vesi-ja-veri avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Tänään istuin tämän talon pihalla ja totesin, ettei tämä ole koti vaan asunto. Aika harvassa kodit ovat.

Välivainiolla ajattelin sitä millä metodein hankkisin sieltä asunnon jos olisi aika hankkia asunto, ja sitten mietin että seuraavan kerran kun vaihdan kaupunkia, muutan varmaan Tampereelle. Ennemmin tai myöhemmin, Tampere on väistämätön.

En ole ollut Jussin kanssa kahden juurikaan. En ole halunnutkaan olla. Vaikken olekaan sanonut sitä, koska en ole halunnut puhuakaan Jussille. Olen halunnut olla muualla, itsekseni, muiden kanssa. Hyvältä on tuntunut olla ajattelematta mitään, puhumatta mitään. Paljonkaan.

Äsken olin jo mennyt nukkumaan, maannut paikallani puolisen tuntia. Kysyin Jussilta "nukutko", vaikeneminen oli myöntymistä. Jussi lukee siis näistä asioista samaan aikaan kuin kaikki muutkin, blogista.

En tiedä vielä mitä ovat "nämä asiat". Ehkä ei mitään dramaattista. Ei minulla ole suuria tunteita nyt. On vain todella tiivistä hiljaisuutta pään sisällä. Sellaista hiljaisuutta jota voi leikata veitsellä.

Huomenna on paljon töitä, ja illalla Oulu Open Decks. Luultavasti herään vasta kun Jussi on lähtenyt ja lähden ennen kuin hän tulee kotiin. Ja tulen itse kotiin joskus yöllä.

En minä tiedä mitä kaipaan ja mitä pakenen. Miksi en haluaisi puhua. Miksi en haluaisi olla täällä. Ei minusta tunnu pahalta, ei ollenkaan. Minä olen itseeni ja elämääni yllättävän tyytyväinen. Ehkä kehrään draamaa omaksi huvikseni.

Jussikaan ei tunnu pahalta. Mutta silti en halua puhua hänen kanssaan. En tiedä miksi. Enkä tiedä miksi pitäisi puhua.

Ruoasta, rahasta, peleistä ja elokuvista puhuminen on hiljaisuutta. Musiikki on hiljaisuutta. Ystävälliset suukot ja kahvin keittäminen ovat hiljaisuutta.

Minä luulen että Jussilla olisi minulle asiaa jos vain kysyisin. Jussi on paljon omissa ajatuksissaan, omassa tilassaan, pelaamassa. Eikä minun tee mieli kutsua häntä sieltä pois.

Minä en halua täyttää tätä hiljaisuutta raskaalla tummalla puheella, minä haluan leikkiä. Keskittyneesti ja nauttien, oppien uutta.

Ei minulla ole kiire mihinkään. Päivät kulkevat jatkuvan liikkeen voimalla, hidastamatta - ei voi kuin tarttua kiinni ja kulkea mukana, katsoa mihin juna vie.

Hiljaisuus on kuin vedenpinta joka on tyyni vain siksi että tuuli on täydellisen tasainen.
]]>

2007-11-06T01:15:00+02:00 2019-08-08T09:05:22+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/vedenpinta avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

]]>

2007-11-04T14:39:00+02:00 2019-08-08T09:05:25+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/nain-kay-joskus avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Löysin pimeyttä, en hiljaisuutta. Hiljaisuus löytynee paremmin joskus muulloin kuin lauantaiyönä.

Kaipaan yhä jotain, mutta menen silti nukkumaan. Luultavasti. En tiedä miten saavuttaisin tänään enää mitään.
]]>

2007-11-04T01:29:00+02:00 2019-08-08T09:05:28+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/diagonaali-puistossa avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Ja kun ihmiset ovat lähteneet, jää haikea olo. Merkityksellinen. Merkillinen. Että tahtoisi ehkä vielä lähteä ulos herkistelemään. Että pitää kuunnella Liekkiä ja Nine Inch Nailsin Fragilea ja lukea hieman FitzChivalry Farseerin suurista salatuista tunteista.

Etsin blogini historiasta tietoa eräästä päivämäärästä ja löysin kuvauksen siitä, millainen olisin jos olisin esine:

Paras esine olisi ehkä jonkinlainen monitoimityökalu. Että kun sen osia laittaa eri järjestykseen, siitä tulisi eri työkaluja. Sitä voisi järjestellä. Ja se olisi oikeasti hyödyllinen. Ja funktionaalisuudessaan kaunis. Sen osat napsahtaisivat kiinni toisiinsa, painoltaan se olisi keskiraskas kuten poltettu savi tai Marimekon puuvillapaidat, värinä olisi ainakin osittain punainen, pintarakenteessa voisi olla jotain karheaa tai karkeaa, jotain mikä tuntuu käteen.

Näistä uusista ihmisistä peilaan itseäni hieman eri tavalla kuin ennen olen peilannut. Pidän kyllä itsestäni. Antamani julkinen kuva on hemmetin positiivinen, joskin joskus hieman uhoava tai itsekeskeinen. Ei se kokonainen ole. Näiden ihmisten kanssa en ole niin heikko kuin olen, en hyväksy epävarmuuttani avoimesti. Olen niin hyvä tyyppi että joskus unohdan olevani ihminen. Voitin tänään pelatuista neljästä pelistä kolme, joskin viimeisen tasapelillä.

Kaipaan runoutta, kävelyitä, haurautta, jään päällä kävelemistä ja pimeyttä, hetkiä kylmässä ja hiljaisessa ilman puhetta tai vähillä sanoilla. Menen hankkimaan sellaisen hetken nyt.
]]>

2007-11-04T00:32:00+02:00 2019-08-08T09:05:30+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/jaa-lammikoiden-paalla avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Jorma sanoi:

"Jos minä seurustelen muutaman kuukauden jonkun kanssa romanttisissä merkeissä mutta kysymysmerkkinä ja sitten irtaannun, on se vain kolme kuukautta niissä sinänsä hyvissä merkeissä ja sitten voin miettiä että oltaisiinko loppuelämä jossain toisissa merkeissä yhteyksissä vaikka ystävinä. No big deal. Mutta tuo toinen on saattanut niiden muutaman kuukauden aikana rakentaa mielessään yhteyden itsestään mahdolliseen yhteiseen tulevaisuuteemme, ja irtautumiseni hänestä romuttaa hänen toivomansa tulevaisuus-hypoteesinsa, saattaen olla jopa uhka hänen identiteetilleen. Minulla kesti 40 vuotta täjuta tämä.
Voidakseni nostaa hattua itselleni käyttäydyn nykyään toisin."

Yritin vastata tähän jo kommentissa, mutten onnistunut. Yritän nyt uudestaan. Kysymys on siis nopean ja hitaan etenemisen ristiriidasta romanttisissa tilanteissa.

Mietin, että Jorman kuvaamassa skenaariossa se toinen, joka on rakentanut tulevaisuushypoteesinsa muutaman kuukauden kestäneen parisuhteen varaan, on rakentanut kipunsa ihan itse. On aina älytön riski rakentaa elämänsä toisen ihmisen varaan, ajatellen että oma elämä voi jatkua halutunlaisena vain jos siinä on mukana ihan tietty toinen ihminen, ja vieläpä että siihen toiseen ihmiseen täytyy olla ihan tietynlaisessa suhteessa.

Riippuvuussuhteen muodostumisen mahdollisuus ei mielestäni ole syy olla lähtemättä romanttiseen suhteeseen täysillä. Se mahdollisuus on aina. Mutta sen mahdollisuuden toteutumiseen voi vaikuttaa jo ihan suhteen alusta alkaen, siinä miten toimii toisen kanssa. Tärkeämpää on mielestäni olla mukana kokonaan, laittaa itsensä likoon, antaa itsensä kokonaan toiselle - myös siinä että kertoo suoraan silloin kun toisella on epärealistisia odotuksia tulevaisuuden suhteen. Toki siihen voi mennä jonkin aikaa (vaikka itse olenkin heittäytyjäluonne, en usko että kaikki ovat tai haluaisivatkaan olla). En usko että luottamusta voi saavuttaa luopumatta muureistaan.

Hidas eteneminen, suhteen tutkailu ja esianalysointi ja tuskan mahdollisuuden välttely on toki kohteliasta ja järkevääkin. Mutta minä olen sen verran romantikko etten usko että rakkauden pitäisi olla kohteliasta ja järkevää.

Eri asia tietenkin on, jos ei haluakaan rakkautta vaan "toimivan parisuhteen". Jossa on keskinäinen yhteisymmärrys, toisiaan täydentävät luonteenpiirteet jotka eivät aiheuta ristiriitoja, miellyttävää ja teknisesti onnistunutta seksiä, keskenään toimeentulevia sukulaisia ja pohjaton tylsyys. Ei se ole rakkautta, se on persoonallisuustaloutta. Ja persoonallisuustaloutta hallitsee lopulta kivun pelko. Kun ei anna tilaa syvien tunteiden muodostumiselle, ei ole myöskään vaaraa kivusta. Itselle tai toiselle.

Minulla ei ole 40 vuoden kokemusta. En ole ollut parisuhteissa kuin tällä vuosituhannella. En luule tietäväni jo kaikkea. Enkä missään nimessä tarkoita tällä että väheksyisin Jorman menetelmiä. Jos joku toimii itselle niin sitten toimii. Mutta en usko että voisin itse elää niin.

Vaikka täytyy tunnustaa, että juuri nyt elänkin hieman niin. Jussi ja minä olemme tällä hetkellä varsin kohteliaita ja järkeviä. Keskustelemme fiksuja, teemme kehitysehdotuksia ja katsomme mitä loppuvuosi tuo tullessaan. Tunnemme toisiamme koko ajan paremmin. Eilinen keskustelu teki varmasti hyvää, mutta tuntui työltä. Minua vaivaa varmaankin eniten se, etten tiedä miten paljon riippuu persoonallisuuksista ja miten paljon teoista ja oppimisesta.

Johanna kysyi minulta, olenko tyytyväinen Jussin ja minun suhteeseen. Minä olin hetken hiljaa ja vastasin hitaasti että "tyytyväinen on kai se sopivin sana".
]]>

2007-11-01T10:55:00+02:00 2019-08-08T09:05:32+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/11/rakkaus-ja-kohteliaisuus avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Pitkään aikaan en ole uskaltanut kuunnella Jeff Buckleyta. Olen katsonut Grace-levyä, ottanut sen käteenkin joskus, mutta aina palauttanut sen hyllyyn. Se on tuntunut liian voimakkaalta. Tänään ei tuntunut.

Joona on antanut minulle suosituksen LinkedInissä. Peilaan itseäni siitä:

“Kaisa is a skilled writer with a great sense of drama. One of the driving forces of Juoni.net. She also has a growing talent for leadership.”

A great sense of drama?

Niin kai sitten. Vaikka en minä koskaan ole niin ajatellut.

Minulla on päiviä, jolloin suhde Jussin kanssa tuntuu hiton hyvältä. Jussi tuntuu hyvältä. Silloin minulla ei yleensä ole sanoja sille hyvälle ololle. Ärsyynnyn, jos yritän pukea sitä hyvää oloa sanoiksi. Silloin kuitenkin tuntuu siltä, että tämä jatkuu vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Joskus taas on päiviä, jolloin tämä suhde pelottaa. Tai että pelkään suhteen puolesta, en niinkään sitä itseään tai sitä mitä se voisi minulle tehdä. Joskus pelkään sitä mitä se voisi tehdä Jussille. Mutta useimmiten pelkään vain sitä että se ei kestä.

Jännittävimpiä ovat kuitenkin ne päivät, jolloin en erityisesti välitä siitä miten kauan tämä jatkuu. Tämä on niitä päiviä. Tuntuu siltä, että miten päin käykin, se on hyvä. Tätä ei pidä käsittää väärin - tänäänkin välitän siitä olenko Jussin elämässä vai en. Minä haluan palavasti tuntea Jussin, olla mukana niissä asioissa joita Jussi tekee, vuosia ja vuosia eteenpäin. Tulisin todella surulliseksi jos en saisi enää olla Jussin elämässä. Aina en kuitenkaan tiedä tuleeko siinä aina olemaan kyse parisuhteesta, ja joskus tuntuu siltä että suhteen muoto ei ole kaikkein olennaisin asia.

Sitä tuntuu vaikealta tunnustaa. Juuri siksi tulin tänne tunnustamaan sen. Koska se on totuus. Minulle parisuhde on vain yksi ihmissuhteen moodi. Tällä hetkellä se on naksautettuna päälle Jussin ja minun välillä, koska siinä moodissa tuntuu hyvältä. Se tuntuu luonnolliselta ja oikealta, siltä että siten sen on oltava nyt.

Minä pelasin tänään gota. Siinä jokaiselle siirrolle voi löytää perustelut, voi laskeskella todennäköisyyksiä siirrosta seuraaville tapahtumille. Jonkin verran tein sitäkin, mutta lopulta tein kuitenkin paljon siirtoja intuitiolla, nähdäkseni mitä niistä tulee. Tuntui siltä että niiden siirtojen piti mennä juuri niin. Vaikka osa niistä johtikin omien nappuloiden ja alueiden vaarantumiseen ja menettämiseen. Ne olivat kuitenkin olennainen osa pelin oppimista. Minusta tuntuu nytkin hyvältä että pelasin ne tuhoon johtaneet siirrot.

Tuntuu typerältä jaotella tapahtumia hyviin ja huonoihin. Että häät ovat aina hyvä ja ero huono asia. Että on hyvä olla töissä ja huono olla työttömänä. Että kipu on huonompi kuin terveys ja ikävystyminen huonompi kuin viihtyminen. Asiat ovat asioita. Ja paikallaan. On itsestä kiinni, miten niihin päättää suhtautua, mitä niistä oppii ja miten niiden takia toimii.

Minulle asioissa ei ole oleellista se, tuntuvatko ne kivuliailta vai miellyttäviltä, tehokkailta vai aikaatuhlaavilta. Oleellista on se, tuntuuko asia tai teko olevan paikallaan. Onko sille juuri omanmuotoisensa kuoppa tässä hetkessä? Painaako se niin paljon että se painuu maahan juuri nyt?

Uppiniskainen järkeni ottaa liian usein minusta vallan. Järkeilen liian usein, mitä minun pitäisi tehdä ja miksi - sen sijaan että luottaisin vaistooni ja ymmärtäisin myöhemmin miksi niin kannatti tehdä. Minulla on vahva vaisto jolla on paljon sanottavaa. Ja joskus minä kohtelen sitä turhan huonosti.

Tänään tuntui olevan paikallaan maata lattialla. Sitten tuntui olevan paikallaan mennä pelaamaan gota Jannen kanssa. Palatessani tuntui olevan paikallaan soittaa Johannalle, soiton jälkeen tuntui olevan paikallaan kirjoittaa blogia. Paikallaan tuntuu olevan myös Johannan kanssa kävely tänä iltana, sille on oikein iso ja sopivankokoinen kolo minussa.

Saa nähdä mitä tapahtuu. Elämä on jännittävin asia!
]]>

2007-10-30T18:59:00+02:00 2019-08-08T09:05:34+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/10/paikallaan-olemisesta avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

"Tuntuu siltä että jos teen yhden asian hyvin, kaikki muut jäävät toissijaisiksi. Jos teen Juonta hyvin, parisuhde ja opetustyö kärsivät, harrastuksista ja muista ihmissuhteista puhumattakaan. Jos keskityn parisuhteeseen, kaikki työt kärsivät jonkun aikaa. Jos keskityn opetustyöhön, Juoni ja harrastukset kärsivät. Jos harrastan jotain uutta, sekin aika on pois 'tärkeämmistä' asioista. Ja jostain syystä tunnun aina pitävän sosiaalista elämääni aivan viimeisenä, ystävät liukuvat kauemmaksi - vanhat, uudet ja potentiaaliset yhtä lailla."

Käänsin tämän koko logiikan nurin. Pistin sosiaalisen elämäni ja oman henkilökohtaisen hyvinvointini etusijalle. Tuon päätöksen jälkeisinä päivinä olen saanut aivan käsittämättömän paljon aikaan kaikilla muillakin osa-alueilla. Teen suhteellisen pienessä ajassa pieniä liikkeitä, joilla on suuri vaikutus. Otan yhteyttä ihmisiin ja tahoihin, suunnittelen, rajaan, innostan muita ja inspiroin itseäni. Kierre kulkee toiseen suuntaan.

Olen jutellut kiehtovien uusien ihmisten kanssa, vahvistanut suhteitani muutamiin jo täällä oleviin, löytänyt uusia sisältöjä parisuhteeseen, paistanut lettuja, pelannut pelejä, katsonut elokuvia, käynyt kirpputoreilla yksin ja yhdessä, perustanut naapurustolle IRC-kanavan, sopinut go-pelitapaamisen ja tanssimaan menemisen ja teehetken. Olen korjauttanut kenkäni ja hankkinut kokovartalopeilin. Olen ostanut uutta musiikkia.

Olen myös kirjoittanut Juonelle rekryilmoituksen, joka johti tuloksiin - porukkaan ilmaantui ihminen, joka on olemisellaan ja innollaan ja tiedoillaan saanut meidät muut innostumaan aivan uudella tavalla. Olen vetänyt keskustelua tulevista numeroista, kommentoinut, ohjaillut, ideoinut, informoinut. Kuunnellut paljon. Olen sopinut kansalaisopiston kurssieni aikataulut ja sisällöt ja ryhtynyt valmistelemaan niitä. Olen hankkinut materiaaleja. Olen piirtänyt uusia vaatteita aivan uusilla ideoilla.

Aika zen meininki - olen tietoinen siitä että tunnetilani ja tehokkuuteni kulkevat sykleissä, olen eläin ja mieleni on ailahtelevainen. Tänään tätä, huomenna jotain aivan muuta.
]]>

2007-10-29T16:12:00+02:00 2019-08-08T09:05:37+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/10/kierre-on-kaantynyt avoinna https://avoinna.vuodatus.net/

Juoni pyörii ihan uudella vaihteella. Järjestymistä on havaittavissa ja intokäyrä on kohollaan.

Ensi kevään kurssit on sovittu, nyt pitää enää suunnitella ne loppuun ja mainostaa niitä.

Palkka juoksee, asumistukipäätös tuli, Jussi menee ensi viikolla tekemään julkaisusopimuksia...

Ylipäätään tuntuu siltä että kaaos on asettumassa jonkinlaisiin raameihin. Melko joustaviin aitauksiin, jotka antavat sopivasti periksi virran voimakkuuden mukaan.

Muhii yhä. Hyvin muhii.
]]>

2007-10-28T15:11:00+02:00 2019-08-08T09:05:39+03:00 https://avoinna.vuodatus.net/lue/2007/10/liike-energia avoinna https://avoinna.vuodatus.net/