Nyt-hetki.

Soi: YUP: Toppatakkeja ja Toledon terästä. Mahtavaa. Kaikkea sitä unohtaakin.

Toinen sierain ja toinen korva auki! Vastakkaisilta puolilta.

Ei kauhean sumuista, eikä kuumettakaan ole ollut aamun jälkeen.

Tein tänään oikein kaunista jälkeä, leikkasin ja ompelin takkia. Aijjai miten mukavaa. Hinku tehdä itsellekin takki, mutta ensin nuo kaksi asiakastyötä jotka olen luvannut valmistaa tällä viikolla.

Koko kipeysaikani olen irkannut kanavalla, jolta en aineen maailmassa tunne ketään, mutta jolla olen näinä päivinä alkanut tuntea oloni hyvin kotoisaksi.

Luova olo. Mielessä: akryylivärit, joilla voisi maalata palapelejä - punainen kevät-kesä-syystakki, taskuratkaisuja siihen - peikkopuku - kesämekkoidea - minä-monitoimityökalun jatkosuunnittelu ja piirtely ja mallinnus - tujakka olkalaukku johon voisi pyytää nimikirjoituksia Kaikilta Tärkeiltä Ihmisiltä. Kädet tahtoo tehdä! Mielikin alkaa pikkuhiljaa olla kykeneväinen. Pikkuhiljaa.

Juon karpalo-mustaherukkamehua ja teetä vuorotellen. Ylistän kangasnenäliinoja! Ei ole nokka ruvella niinkuin paperisten kanssa aina. Luen Ihmistuntemusta. Se heittelee mieltä uusille poluille, herättää luovuutta ja omia ajatuksia ja muisteluita ja kuvia ihmisistä.

Tekee mieli pelata shakkia. Ehkä huomenna.