Hmm. Kuinkahan monta vuotta minä olen jo selitellyt kasvissyöntiäni?
Kymmenen kai? Jos yksitoistavuotiaana ensimmäistä kertaa joutui
jotenkin argumentoimaan sen puolesta, silloin kun vaihtoi ala-astetta?
No kuitenkin, kauan. Ja näköjään jaksan vieläkin provosoitua näistä
klassisista "mulla on diili jäniksen kanssa" -kommenteista. Vieläkin.
Tänään nousi paine aika korkeaksi, mutta päästin höyryt ulos
varaventtiilistä enkä sanonut mitään. Eihän se kannata. Miksi väitellä
ihmisen kanssa, joka on jo päättänyt kantansa?
Miten joku voikin lyödä mielipiteensä lukkoon, uskoa olevansa
lopullisesti oikeassa, uskoa että asia on loppuunkäsitelty? Mikä pistää
ihmisen huutamaan niin kovaa ettei kuule toisen puhetta?
torstai, 20. huhtikuu 2006
Kommentit