Naapurin hahmo painui mieleen melkoisen tiiviisti äsken.

Vastapäiseen taloon on jotakuinkin kuukausi sitten muuttanut nuori perhe, luullakseni heillä on vain yksi pieni lapsi. Tekevät perusteellista remonttia. Vaikea olla varma talon omistajista, kun paikalla pyörii niin paljon porukkaa.

Kuitenkin, perheen äiti oli äsken pihalla, sellainen reilusti kolmekymppinen tummahiuksinen pieni nainen. Paksupohjaiset kengät, tosi mukavan näköiset suorat housut (rupesin välittömästi kaavoittamaan mielessäni), villapaita, sininen huivi kaulassa. Ja takki, joka oli liian iso - varmaankin miehen takki. Kummallista, miten hyvältä tuo nainen onnistui näyttämään liian isossa miehen takissa. Kädessä naisella oli oksaleikkurit, siis sellaiset pienet kaarevateräiset joilla voi leikata vaikka ruusupensaiden oksia. Muistutti minua siitä että minullakin on joskus pienenä ollut sellaiset kädessä, ne ovat mukava väline joka napsauttaa hyvin.

Olen miettinyt sitäkin, miten paljon kodin ja asunnon luonteeseen vaikuttaa se, mitä ikkunasta näkyy. On minusta nyt huomattavasti mukavampaa katsella joka päivä rauhallista omakotitalomaisemaa ja Harjun tornia kuin nyt vaikka vilkasliikenteistä monikaistaista tietä ja vastapäisen kerrostalon seinää.