Yläkaupungin yö oli täynnä hienoja ja absurdeja asioita, joista en valitettavasti tee edes listaa. Sanonpa vain sen, että absurdin kliimaksi saavutettiin joskus puoli kahden aikaan yöstä, kaupunginteatterin ylälämpiössä, kun olin juuri ollut pelletaikurin avustajana idioottimaisessa ohjelmanumerossa, ja kun takahuoneesta tuli henkilö raportoimaan että "Lordi on voittanut Euroviisut!" Kansa sekosi ja pelletaikuri teki minulle sinisen ilmapallokoiran. Pitkähäntäisen.

Kävin tänään katsomassa asuntoa, josta olisi voinut tulla koti Laurille ja minulle, jos sen vuokra ei olisi niin hemmetin korkealla.

Ehkä torstaista asti minulla on ollut levoton ja keskittymiskyvytön olo, joka välillä lievenee mutta ei katoa. Lisäksi väsyttää ihan hirveästi, kohta voisin taas nukkua, ja on epämääräinen stressi joka ei lievene siitä että tajuan oman toimintakyvyttömyyteni. En voi hyväksyä sitä että minulla on paha olla ja etten enää osaa pakottaa itseäni epäoleellisilta tuntuviin toimiin.

Oleellista olisi, että tiskaisin. Siihen menisi kymmenisen minuuttia, mutta silti se tuntuu ylivoimaiselta. Syömisen kanssa on vähän samanlainen olo, ei tee mieli ruokaa, mutta siihen olen onnistunut pakottamaan itseni noin pari kertaa päivässä.

Lainasin kirjastosta matkailukirjoja, joista sitten voisin kopioida asioita samalla kun kopioin passini.

Sitten aloitinkin lauseen sanoilla "lisäksi pitäisi", mutta sellainen lauseenalku lisäsi angstia ainakin 18, 7 %, joten jätin sikseen.

Lisäksi pitäisi sensuroida itseään sen verran että kirjoittaisi täydellisesti paketoituja viisaita blogimerkintöjä.

Olen taas alkanut syödä suklaata. Virhe! Mutta hyvää.

Tietokonepöydälläni on yhteensä yhdeksän kappaletta 10 x 10 senttimetrin suuruisia Erittäin Tärkeitä muistilappuja, joista suurin osa on listoja tekemisistä ja tavaroista.

Tässä angstissa on vivahde, joka muistuttaa melkoisen vahvasti teiniangstia. Hrrrrr.