Vähän vähemmän laiska olo nyt, kun olen tänään pessyt pyykkiä ja lukenut neljän tunnin ajan logistiikkaa. Melkein koko kirja hallussa nyt, tukevasti filtteröitynä kylläkin, mutta filtteröiden minua ohjeistettiinkin se lukemaan.

Olen taas kuunnellut djbbdjbb:tä useita kertoja tänään. Sitä vaan tekee mieli aina lisää. Pääsin hehkuttamaan keikkaa tänään Ekolossakin kun tuli vastaan ihminen joka oli ollut siellä.

Tänään on ollut useita oloja - väsymystä, hämmennystä, nolostumista, epävarmuutta.

Olen tänään syönyt ranskalaisia salaatinottimella suoraan pelliltä, yksin tyhjän huoneiston lattialla.

Tutor-opettajan kanssa oli hyvää keskustelua siitä miten intuitiota seuraamalla löytää oman paikkansa maailmassa, ja miten oikeat asiat tulevat kyllä vastaan jos on oikealla tavalla asennoitunut. Luottamukseni kasvoi taas vähäsen. Hymyilin kun kävelin kotiin siitä tapaamisesta. Tänään nytkähdin taas hieman kohti sitä tulevaisuutta, jossa minusta tulee taitava, rohkea ja hyvin sijoittunut ammattilainen.

Tänään olen myös ajanut pyörällä Väinönkatua alas melkein yhtä lujaa kuin autot, liian lujaa, sillä huomasin ettei jalkajarru toimi eikä käsijarrukaan niin hyvin kuin pitäisi. Mutta oli se vaan hiton hauskaa.

Olen tänään tuntenut itseni rumaksi ja kauniiksi, ylittänyt aitoja neljä kertaa, kirjoittanut tekstiä joka on vain minulle eikä kenellekään muulle, palauttanut veroilmoituksen, toivonut osaavani ajatella ja kirjoittaa paremmin, ostanut pesuainetta jonka kaikki raaka-aineet ovat ymmärrettäviä, kyseenalaistanut onnellisuuteni, oppinut miten kaatopaikat toimivat ja sanonut kyllä Hospitality Club -jäsenelle joka kysyi yösijaa ensi viikolle.

Jollain kummallisella tavalla tänään on aika tavallinen päivä.