Vesannolla, äidin mökissä, kaukana kaikesta paitsi puista, taivaasta, hyönteisistä ja kaiken kattavasta kirjallisuudesta. Ja täällä on kiinteä netti! Asia jota on vaikea yhdistää tähän paikkaan, ei tätä ole koskaan ennen ollut.

Äiti on ajassa mukana, ahkera opiskelija, innostuu aiheista kuin tiedemiehet ja lapset, osaa venyttää ja muokata mieltään ja oppia uusia asioita. Meillä oli tiukka Upwords-kisa jonka minä lopulta voitin pistein 205-200.

Ruoka on täällä hyvää ja ilmaa on helppo hengittää. Ruisleipäkin tuoksuu erilaiselta.

Sain äidiltä veljeni Antin puhelinnumeron. Yritän uskaltaa soittaa hänelle ensi viikolla. Tai laittaa tekstiviestin, se on todennäköisempää, olen sen verran arka ottamaan yhteyttä ihmiseen jonka olen nähnyt viimeksi joskus kymmenisen vuotta sitten. Jos sitä vielä pystyisi luomaan yhteyksiä, jos tämä perhe ei olisikaan tuomittu ikuiseen hiljaisuuteen.

Savonlinnassakin oli hyvä olla, jotenkin näin asioita eri tavalla. Minulla oli selittämätöntä angstia, en juurikaan pitänyt itsestäni, en nytkään pidä. On myönnettävä, että on vaikeaa suhtautua itseensä itsenäisenä erillisenä olentona, joka ei keskitä suurinta osaa energiastaan yhteen tiettyyn ihmiseen. Huomaan kyllä, että minulla on etuoikeus tuntea joitakin todella hienoja ihmisiä joihin on mukavaa ja terveellistä olla yhteyksissä. Kiitos.

Minulla on sellainen olo että lähipäivinä tapahtuu jotain oleellista. Tai sitten se on jo tapahtumassa. Ensi viikolla on Jyväskylän Kesä, keskiviikkona Kimmo Pohjonen ja Samuli Koskinen, torstaina Circo Aereo ja Rinneradio. Ja sitten Ilosaari, joka jännittää. Hyvällä tavalla.

Huomenna takaisin Jyväskylään. Jonakin yönä täytyy taas säätää tätä ulkoasua, tämän version elinkaari on näemmä lyhyt. Eihän tätä kestä kattella.