Lyhyt päivitys: olisi ihan oikeita aiheita joista kirjoittaa. Ei mitään dramaattista, mitä nyt maailmankatsomukseni pohjasta, kirjallisuudesta, musiikista, suunnan löytämisestä, oloista, ideaali-ihmisestä.

Tämän hetken tunnelma keskittyy kuitenkin lähinnä päänsäryn ympärille. Olen tänään tehnyt töitä, ihan kunnolla. Olen tänään tehnyt kaksi kulttuuritietämysmokaa tilanteissa, joissa yritin tehdä vaikutuksen tiedoillani. Ei pitäisi yrittää sellaisia, menee kuitenkin pieleen ja sitten nolottaa.

Nolottaa muutenkin taas, kun yritän kirjoittaa tänne jotain, mutta ei keskittymiskyky riitä "todellisiin" asioihin. Valivali.

Päässä pyörii enimmäkseen lainauksia:

"Avaan ikkunan hengitän sisään maisemaa / niin täydellistä että pelottaa / pelkään että aika ajaa meidät erilleen / mitä sitten teen? mitä sitten teen?"

"Jätä pelko taaksesi tänään / ukkonen / tärisyttää tannerta / mä pakenen / turha kultani pelätä on / pelätä ikävää / turha sellaista pelätä on / pelätä elämää"

"The sun is setting now / we're at a table in the harbor / with a sweet latte, I'm savoring / the start of what will be / a warm and humid night after a hot day"

"Ei kannata huolehtia. Kaikki tapahtuu kuitenkin niin kuin pitääkin tapahtua, koska eihän se muutenkaan voi."

Lisäksi mielessä pyörii muumit, olen lukenut sarjakuvia runsaasti. Heidin, Joonan, Laurin ja Eetun elämät ovat mielessä näkyvämmällä sijalla kuin omani. En ole ajatellut paljonkaan omia ajatuksia viime päivinä, mikä on ihan hyvä asia.

Vielä yksi lainaus, soi nyt: "Kai ehjin siivin me vielä joskus liidetään / alhaalla jossain nukkuu kaikki muut / kukaan ei löydä / pimeyteen meidät merkitään / saa salaisuuden sysimetsän puut"

Sellaiset palikat minussa kolisee nyt, sellaiset sumut leijuu, sellaiset laavat virtaa. Tuntuu syksyn alulta, hyvä niin, syksy on minun vuodenaikani.