Rinneradio, Five Corners Quintet, Avainlastu, syyslukukauden kurssivalinnat, Mannisen ruisleipä pestolla ja tomaatilla, mustikkakeitto, Reclaim the streets 19.8., Heinolassa jyrää 20.8., kansalaisopiston kursseille ilmoittautuminen 21.8.

Rytmi puheessa, kirjoituksessa, musiikissa, kävelyssä ja frisbeenheittelyssä.

Vaikeus hyväksyä itseään täysillä, tällä kertaa "minä suhteessa humalaan sosiaalisena ilmiönä". Ongelman lähtökohdat:

1. Minä en halua olla sellainen ihminen, jonka hauskanpito kietoutuu pelkästään humalan ympärille.
2. Baari on yleisesti hyväksytty, helppo ja luonteva tila uusien mukavien ihmisten kohtaamiseen.
3. Mikä on selvinpäin olevan ihmisen funktio baari-illassa?

Eilen oli vaikeuksia löytää sellaista roolia, jossa en tuntisi itseäni tylsäksi, jäykäksi, lapselliseksi tai ulkopuoliseksi. Mitkä ovat ne käytännön toimet, joita selvin päin oleva ihminen tekee kun kädessä kerran ei ole tuoppia eikä suussa savuketta? Miten olen tasa-arvoinen ryhmän jäsen, niin ettei ketään (etenkään itseäni) ala vaivaannuttaa se että olen paikalla? Mikä on se rituaalinen tarve toimia illanvieton vakiintuneiden käytänteiden mukaan, istua piirissä ja juoda jotain? Tähän tarpeeseen moni raitis vastaa limsalasilla. Minä olen pihi ja itsepäinen, enkä ole vielä löytänyt mitään mitä minun tekisi mieli niin kovasti että haluaisin lipittää sitä illasta toiseen. En minä halua olla sellainen ihminen, joka tarvitsee juomaa panssarikseen.

Yritin miettiä uusia lähestymistapoja tilanteeseen, ensimmäisenä tulevat mieleen keskustelu ja pelit. Hyvissä seurueissa jompi kumpi tai molemmat näistä toimivat kyllä hyvin. Ja hyvissä seurueissahan minä aion aikaani tästä lähin viettää. Kysymys onkin siitä, miten teen aloitteita, aloitan keskusteluja tai liityn niihin, aloitan pelejä tai liityn niihin. Tanssiminen on sitten vielä erikseen, sehän on eri tilanne, eri tila ja usein erilaiset ihmisetkin.

Asenteestahan siinä on kysymys, avoimuudesta, luottamuksesta, siitä että katsoo ihmisiä silmiin. Eilenkin tuli kyllä parempi olo kun myönsin etten tiedä miten olla ja että kyllähän tämä vähän tylsää on. Perusasiat olivat kuitenkin kunnossa, eli ihmiset sellaisia joiden seurassa haluan olla.