Sellainen päivä, etten saa sanottua mitä haluan, koska yritän liikaa - arvelen että minun pitäisi ajatella jotain ihan muuta kuin mitä ajattelen, että olen unohtanut jotain oleellista, että jokainen sana on väärä. Ei järin rentoa. Ei kai pitäisi yrittää ajatella ollenkaan tällaisina päivinä, kun ajattelusta tulee jossittelua.

Sen sijaan voisin keskittyä niihin asioihin jotka ovat tänään tehneet minut iloiseksi. Lauloin tuon mainitun In Absentian läpi itsekseni, sitä on hyvä laulaa vaikka ei oikein osaisikaan, se resonoi minussa. Tein hyvää leipää. Menen kohta katselemaan uudet Valo on Jyväskylässä -kohteet, lopultakin.

Eetu kysyi minulta toissapäivänä "mites meni viime vuosi, se joka päättyi tuossa kuukausi sitten?" ja minä vastasin "hektinenhän se oli, sisältörikas ja raskas, mutta kyllä minä pidin siitä".

Liikaa haahuilua, liian vähän ruokaa, liian vähän vaatteita päällä. Hermostun itseeni, napsahtelen. Aiheesta lisää ehkä myöhemmin tänään, nyt se ei ole terveellistä.