Epätodellinen oloni johtunee enimmäkseen siitä, että yritän edelleen tajuta, mitä päätin toissapäivänä, ja sen että tosiaan aion pysyä päätöksissäni. Sekä punaisettomuudessa että kirjoittamisessa.

Näiden kahden päivän aikana kaikki on näyttänyt hieman erilaiselta, kun suhteutan kaiken kirjaan - mikä siihen sopisi, minkä palan voin leikata irti ja liittää siihen johonkin, josta minulla on vasta haalea aavistus?

Yritin kertoa tässä, miksi parisataasivuisen kirjan kirjoittaminen kuukaudessa on idioottimainen ajatus, mutta lopulta en keksinyt yhtään hyvää syytä. Yritin myös keksiä, miksi ulosmeneminen olisi huono idea. Menen.