Jorma kysyi minulta edelliseen tekstiin liittyen:

Yritän vastata.

Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen ihmisten välinpitämättömyys ja lyhytnäköisyys. Se, että panostetaan liikaa älyyn ja liian vähän viisauteen. Että ajatellaan keinoja ennen kuin ajatellaan syitä. Että pyritään rajoittamattomaan kasvuun ajattelematta hetkeäkään, miksi se olisi paras mahdollinen tavoite. Että panostetaan elintasoon kun pitäisi panostaa onnellisuuteen.

Mutta ei se ole vastaus. Se oli osavastaus kysymykseen "miksi" kun minun piti vastata kysymykseen "mikä".

Ehkä vastaus voisi olla, että luonnonvarojen käyttö on kauttaaltaan kestämättömällä pohjalla. Ihminen käyttää luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Tähän sisältyy tehomaatalous, joka kuluttaa maan ravinteet loppuun ja aiheuttaa autioitumista ja viljelysmaan pilaantumista; fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuva rahti- ja henkilöliikennejärjestelmä; vanhojen metsien hakkaaminen ja niiden muuttaminen "talousmetsäksi" eli puupelloiksi, mikä tuhoaa elinympäristön lukemattomilta kasvi- ja eläinlajeilta ja tietyllä tavalla ihmiseltä itseltäänkin; ryöstökalastus ja karjatalous, ylipäätään eläinten alentaminen massaksi.

Esimerkkejä voi keksiä lisääkin. Joka tapauksessa on ihan sillä kuuluisalla maalaisjärjellä tajuttavissa, että tällainen meno ei voi jatkua kovin kauan. Kun ihminen sorkkii järjestelmiä, joita ei oikeasti pysty hallitsemaan, seuraukset ovat tuhoisat. Johan sen nyt näkee että ilmasto muuttuu, eroosiovoimat kuljettavat ruokamullan meriin, kalat kuolevat, myrskyt ovat vuosi vuodelta kovempia.

Ihmisiä on liikaa, ja kuten missä tahansa ylikasvaneessa populaatiossa, tilanne korjaantuu taudeilla ja lapsikuolleisuudella. Sotiakin voidaan pitää biologisena ilmiönä, vaistonvaraisena reaktiona tilanpuutteeseen. Lebensraum! (Okei, myönnän ettei tämä kappale ole loogisessa yhteydessä muihin, mutta tämäkin piti sanoa.)

Vastaus voisi olla myös, että talousjärjestelmämme perustuu kuluttamiselle, vieläpä kasvavalle kuluttamiselle. "Elintason kasvulle". Elämä on tavarakeskeistä, ja sitä pidetään hyvänä asiana. Valtiot tukevat teollista tuotantoa ja kauppaa välittämättä vähääkään, onko tuotettaville ja myytäville tavaroille minkäänlaista tarvetta. Koko kiertokulku perustuu siihen, että tavaraa valmistetaan paljon ja ostetaan usein. Mikä taas johtaa siihen, että mikä tahansa käyttöesine on suunniteltu sellaiseksi, ettei se kestä käyttöä kovin kauan. Kun se rikkoutuu, sitä ei korjata. Se heitetään pois ja hankitaan uusi tilalle. Vanha kaatopaikalle, uutta varten käytetään niitä kestämättömällä tavalla rohmuttuja luonnonvaroja.

Jokaisella "hyvinvointiyhteiskunnan" jäsenellä on liikaa tavaraa. Ei mitenkään yleiseettisesti ylhäältäpäin katsoen, vaan ihmisen itsensä mielestä. Kysytään sitten keneltä tahansa, jokainen voi kertoa että sitä roinaa vaan kertyy nurkkiin. Siihen hukkuu, eikä se tee ketään onnelliseksi. Ja silti sitä on aina hankittava lisää.

Joulu on surullisin esimerkki siitä, mitä tavarauskonto voi saada aikaan. Ihan mukava juhla, lämmintä henkeä ja valoa keskellä vuoden pimeintä aikaa, yhdessäoloa, hyvää ruokaa, rauhaa. Ja se on menty pilaamaan sillä, että stressataan kuukauden ajan, juostaan ruuhkassa ja haalitaan tavaroita, joita kukaan ei oikeastaan halua. Aattoiltana käteen jää kasa kiiltävää paperia ja vähän nolo olo. Että tässäkö tämä nyt sitten oli.

Helkkari, maailma on ihan liian monimutkainen jotta siinä voisi olla onnellinen. Ihmiset haluavat aikalailla samoja asioita: perheen ja ystäviä, mukavan kodin, mielekästä työtä ja tarpeeksi lomaa. Rakkautta, rauhaa, kauneutta ja iloa. Ja mitä meillä on? Kamala sotku.

Minä uskon, että aika paljon voitaisiin voittaa sillä, jos ihmiset ymmärtäisivät valintojensa merkityksen. Kysyisivät itseltään yksinkertaisia peruskysymyksiä: Mitä minä haluan? Mitä minä tarvitsen? Missä tämä teekuppi on tehty? Mitä tämä einespizza sisältää? Mitä muovi on ja miten sitä tehdään?

Kunnioitusta ja välittämistä minä kaipaisin.

Ja konkreettisesti minä haluaisin lakkauttaa muodin, halpatuotannon, tehomaatalouden ja kaupunkien sisäisen henkilöautoliikenteen, noin ensimmäiseksi.

Jos joku jaksoi oikeasti lukea tänne asti, kiitos ja anteeksi.