Hemskatti että tein hyvää ruokaa. Tajusin että tuo asunnostani sisäänmuuttaessa löytynyt paistinpannu on jokseenkin täydellinen. Suuri, raskas, kuumenee nopeasti ja tasaisesti. Tuli hjuvat vihannjekset.

Mun pitäisi nyt kirjoittaa joko asiallisia sähköposteja tai valinnaiskurssin oppimispäiväkirja. Mutta koska olen tänään tehnyt jo melkoisesti eikä työnteko nyt tunnu Parhaalta Mahdolliselta Tavalta Käyttää Aikaa, teen huippuhienon vuodenpaketointimeemin.

Jyväskylään saapuminen oli muuten kosketeltavan ihanaa. Heti yöllä loikin muutaman aidan yli, likasin hienot valkoiset hansikkaani, kiipesin mäkiä ylös ja alas. Seuraavana päivänä (eilen) huokasin syvään pääkirjaston portaikossa. Tila, valo, kodin tunne. Päässä soi tämä on kuitenkin minun kaupunkini. Kaupassa huomasin, että sattumanvaraiset ihmistenkohtaamiset tuntuvat täällä merkityksellisemmiltä kuin muualla. Se saattaa kyllä liittyä siihen että kun liikun yksin, olen liikenteessä pohdiskelevammalla tyylillä.