Tänään tulin niin vihaiseksi eräässä keskustelutilaisuudessa että minun oli pakko mennä muovailemaan savesta groteski möllikkä jolla on kieroutunut selkäranka, töppöjalat, pullovatsa, ammottava suu ja pää jossa ei ole takaraivoa. Pistelin sen täyteen reikiä.

Keskustelutilaisuudessa puheenvuoroja ottivat ja saivat lähinnä ihmiset jotka eivät osanneet keskustella tai ajatella, vaikka sali olikin täynnä ajattelevia ja fiksuja ihmisiä. Tiedän että jos olisin puhunut, olisin puhunut hyvin, asiaa ja vaikuttavasti. Mutta en pystynyt puhumaan, koska sydämeni löi kuin ylämäkeä juostessa ja lihakseni tärisivät.

Muuten päiväni ovat olleet jokseenkin täydellisiä. Tänään kasvoin taas.