Jumaliste mikä olo. Ehkä on kuumetta. Huulet on rohtuneet, hengitys ei meinaa toimia, käsiin sattuu, jalkoihin sattuu, hartioihin sattuu. Olen onnellinen, euforinen oikeastaan, tästä illasta tuli lopulta täydellinen, kun olin jo aikeissa olla järkevä ja mennä ajoissa nukkumaan, mutta hyvien ihmisten suostuteltua löysinkin itseni kuuntelemasta kun Outi Markkanen puhuu taiteestaan, kertoo tarinoita, avaa itsensä, minä rakastan ihmisiä jotka avaavat itsensä, kirjoitin kahdeksan sivua muistiinpanoja ja saattepa nähdä että Juoneen tulee tästä valtava juttu! Hengästyttää.

Lisäksi tänään:

Mäki-Matin perhepuisto oli aivan täynnä onnellisia lapsiperheitä. Piknik-seurueita. Kaikkialla vihreää, lastenvaunuja ja kiljahteluja. Kaksi ihanaa miestä lauloi ja soitti niin että viereisen koulun seinistä kajahteli, ottivat mukaansa ihan kaikki, onko mitään sen hienompaa kuin tanssivat nelivuotiaat? Ja minä kun meinasin vain kävellä puiston läpi!



Tomi Tuomaala veti monologina David Rantasen kaupunkiuudistusehdotuksen vuodelta 1946. Ehdotuksen keskeinen sisältö oli, että Harju on tasoitettava ja Jyväsjärvi täytettävä. Saimme tietää myös tarkat yksityiskohdat siitä miten tämä olisi tehtävä. Julmetun asiallinen esitys.



Kirkkopuistosta poistuessani kuljin riemastuttavan teinipunkkarilauman vanavedessä. Oli kasettimankka jossa vanhaa punkrokkia, oli tukat tanassa ja ohuet koivet pillifarkuissa, oli pinssejä vaikka muille jakaa. Kirkkopuiston räkäinen, angstinen, totinen, provokatiivinen, sekoileva, hellyyttävän viaton sydän!



Jossain vaiheessa päivää ehdin olla myös surullinen ja eksyksissä. Harhailin, en osannut jäädä paikalleni tai keskittyä mihinkään.

Yläkaupungin Yö on tiivistettynä kaikki se mikä Jyväskylässä on minulle kaikkein tärkeintä. Tänään kuitenkin uskoin, että sitä voi olla myös jossain muualla. Vaikka minä nyt eroankin joksikin aikaa Jyväskylän sydämestä, uskon että Oulullakin on sydän, siellä jossain, ja minä voin löytää senkin. Ei kai ihmisellä tarvitse olla vain yhtä ystävää, itse asiassa se taitaa olla epäterveellistä.

Minä liikutun nykyään niin helposti! Taas tässä on ihan tippa linssissä ihmisten takia, sen miten kauniita ihmiset ovat, miten elossa, miten kokonaan olemassa ja pieniä ja hauraita ja silti yksi ihminen on valtavan suuri ja ihmeellinen asia.