Aamiaiseksi ohraleipää ja nektariineja, sitten kaupungille myymään
laukkua ja piirtelemään. Kotimaanelämä on lähtenyt liikkeelle
turbovaihteella, minä teen ja minulle tapahtuu taas.
Eilen tajusin pitäväni siitä, että elämässäni on nyt kaikki
mahdollista, että en näe pitkälle eteenpäin, että täytyy surffata jotta
pysyisi pystyssä. Minä uskon että minä pysyn parhaiten tasapainossa
tällä tavalla, kun minun täytyy jatkuvasti olla valppaana. En minä
muutosta enää pelkää, paikalleen jähmettymistä sitäkin enemmän.
Surffaaminen: tasapainoilua laudalla epävakaan massan päällä, liikettä eteenpäin, nopeita reaktioita, tanssia.
Eilen minulla oli myös tarve määrittää itseäni otsikoiden alle, kun
taas tuntuu siltä etten minä ole sama kuin ennen. Tahtoisin tehdä
soveltuvuustestejä. Tahtoisin lukea uudestaan joitain kirjoja.
Tahtoisin lukea uudestaan tekstejäni eroajalta. Tahtoisin kirjoittaa,
ja keskustella.
Ehkä sitten ensi yönä. Päiväsaika on varattu työnteolle, ja siitä minä
olen nyt viime päivinä pitänyt paljon. Tehokkuudesta, siitä kun laitan
asiat sujumaan. Arvailen, että syksyllä jaksaa taas koulunkäyntikin
kiinnostaa.
sunnuntai, 18. kesäkuu 2006
Kommentit