Joonan kanssa käytiin syömässä jäätelöt hautausmaalla. Sitten käveltiin
pimeässä Tourujoen luontopolku päästä päähän. Tuntui hyvältä, että on
elämässä sellainen ihminen, jonka kanssa tuollaisia asioita voi tehdä
niitä ihmeemmin ihmettelemättä.
Sittemmin olen vuodattanut ajatuksiani musiikista suuntaan jos toiseenkin niin että nyt olen aivan tyhjä.
Lumi asettaa maailman paikalleen, nostaa esiin kohokohdat ja tasoittaa epäoleellisen. Se saattaa sulaa jo huomenna.
Pyörii mielessä Pasi Jääskeläisen kuvaus henkilökohtaisesta tulevaisuudesta,
miten se muotoutuu uudenlaiseksi, miten se napsahtaa kiinni
selkärankaan aamulla, kun selittää itselleen kuka on, missä ja miksi.
Vihdoinkin minua väsyttää.
maanantai, 30. lokakuu 2006
Kommentit