Huh, sorvasinpa eilen taas Juonta. Liikutuin. Kuvittelin, kuten viime kuussakin, että tästä numerosta tulisi laimea ja väsynyt, mutta sain taas huomata olleeni väärässä. Se on ihana. Meidän toimittajat on ihania. Hittosentään, tuosta on melkein tulossa elämäntapalehti, niin samanoloisella asenteella nuo jutut on nyt tehty. Eri näkökulmista toki, eri asioista. Joku on studiossa, joku merellä, joku taidenäyttelyssä. Mutta samanoloista vapautta siellä koetaan.

Lehti ilmestyy luettavaksi heti kun joko Lauri tai Joona herää ja kääntää vipua. Odotan jännityksellä, milloin se tapahtuu.

Viikonloppuna sain tietää että olen sittenkin lukenut Lin Jutangin Maallisen onnen. 12-vuotiaana. Äiti näytti minulle sen kappaleen jonka olin lukenut (niteen selkä oli rikkoutunut, olin itse kirjoittanut siihen kirjan nimen uudestaan, sisäsivulla oli isoisoäidin omistuskirjoitus vuodelta 1949) ja kertoi että tykkäsin siitä niin paljon että suosittelin häntäkin lukemaan sen. Minä en muista tapahtuneesta mitään, mutta tiedän että sen kirjan on täytynyt kolahtaa aika lujaa jos se pystyi nousemaan erityisen hyväksi siitä valtavasta määrästä hyviä kirjoja joita luin kymmenen vuotta sitten. Olen aikeissa tarkistaa mikä siinä oli niin mahtavaa. Eilen aloitin lukemisen, ja jo johdanto on saattanut minut vakuuttuneeksi siitä että se teos on jotain poikkeuksellista.

Magenta Skycode soi, parvekkeen ovi on auki, varpuset rähjäävät, minun ompelukoneeni on keskellä lattiaa, nukkumasopen seinällä on muistiinpanoja romaanistani keltaisilla ja punaisilla muistilapuilla. Tietokonepöydän hyllyllä on sopuisassa pinossa Europa Universalis III, Civilization IV ja Julmahuvi-boksi. Kirjoitusergonomiani on surkea (läppäri on tuolilla, minä olen sohvalla), hammasharjani unohtui Jyväskylään ja eilen keksin kuinka Juonen lippu kannattaa tehdä niin että siitä saa kaksipuolisen ja silti tarpeeksi kevyen.

Sellaisista asioista minun pieni päivittäinen elämäni koostuu.

Ajattelen Ilosaarirokkia, Annukan häitä, juhannusta Pyhätunturilla ja kirpparikierrosta jolle lähden tänään (pitäisi löytää: teleskooppivapa, violettia kangasta, valkoista kangasta, kankaita juhlapukua varten, tuuletin Jussin koneen näytönohjaimeen). Aloitin viime viikolla hyvin omakohtaisen novellin, joka pitäisi saada valmiiksi ennen elokuun loppua koska olen aikeissa lähettää sen erääseen kirjoituskilpailuun.