Eipä siitä sitten Carcassonne-iltaa tullutkaan, vaan frisbeeyö. Monipuolinen ja jännittävä yöretki sisälsi frisbeenheittoa, puukiipeilyä, makaamista Harjun rinteellä kuivassa heinässä, ihmissuhdekeskustelua, parvekepanon seuraamista (luontodokumentaristiolo), jätkämäisiä panopuheita, kukkakaupan roskiksen dyykkaamista, paidan löytämisen kadulta (oikean kokoinen ja muutenkin mukava), maissihiutaleita ja raejuustoa sekä lopulta Stargåtea (siitä kaikki alkaa, siihen kaikki päättyy, se on alfa ja omega). Pimeä lämmin yö. Elokuu on kiva asia.

Pistänpä täten koneen kiinni ja menen jonnekin puun alle lukemaan mytologiantutkimuksesta.

Missä vaiheessa lapset lakkaavat juttelemasta tuntemattomille?