Aion muuten jatkossakin olla ottamatta tänne kirjoittamieni tekstien tarkkoja sanamuotoja kovin tarkasti. Ei hitto soikoon, jos alan puntaroimaan joka sanaa niin suhteeni blogiin menee ihan poskelleen enkä enää halua kirjoittaa.

Oli siinä määrin vapisuttava tilaisuus se Ympäristövallankumous nyt -seminaari, että liityin Vihreän elämänsuojelun liittoon. Mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että tästälähin sekä elämäni että blogini ainoana sisältönä on hehkuva saarnaus energiapolitiikasta, haapakuoriaisten oikeuksista ja tuontihedelmien pirullisuudesta. Kannattaa poistaa tämä osoite kirjanmerkeistään saman tien.

Edellisestä kuultaa ehkä se, että minulla on itseni kanssa hienoinen uskottavuuskriisi? Ei juuri muuten kuin kirjoittajana kylläkään. Hämmentää lähinnä se, että näitä tänne kirjoittamiani sekoiluja luetaan oikeasti ajatuksella ja joku saattaa ottaa tosissaan sellaisia sanoja joita en ole harkinnut.

On minussa tietenkin sekin, että oikeasti tekee mieli hehkuttaa. Ei ehkä saarnata, mutta linkittää muutamiakin asioita, kertoa muutamastakin ihmisestä ja muutamastakin ajatuksesta. Ja siitä prosessista, jota olen tämän viikon aikana käynyt läpi. Mutta en ihan kehtaa, kun en tahdo tehdä tästä tilasta mitään väittelyareenaa. En jaksaisi sellaista. Enkä tahdo että minut nähdään kapea-alaisesti vain aatteideni tarjoamassa kehyksessä - pelkään että minua ei enää nähtäisi ihmisenä, vaan aatteen edustajana.

Toisaalta taas. Ympäristöfilosofia on nyt se keskeisin mehu joka minussa virtaa. Mutta minä en ole asiakeskeinen kirjoittaja, eikä minusta luultavasti tule sellaista koskaan. Tai pitkään aikaan. Minä ajattelen, havainnoin ja kirjoitan pieniä ilmiöitä. Sellaisia, että tuntui hyvältä ostaa Ekolosta auringonkukkaöljyä ja punakaalia ja saada ruoanlaittovinkkejä siinä samalla. Ja sellaisia, että minua viehätti huomata tämän päivän puhujien välillä mielipide-eroista johtuvaa lämminhenkistä naljailua, joka on mahdollista ainoastaan silloin kun naljailijat oikeasti arvostavat toisiaan ihmisinä.

Tällä on juuri nyt minulle aika paljon merkitystä. Olen jo pitemmän aikaa tehnyt sellaisia valintoja, jotka ovat kuljettaneet minua tähän suuntaan. Tässä ja nyt on jokin raja jonka yli olen astumassa - jokin otsikko jonka alle asetun - jokin runko joka määrittää minut selkeämmin. Tai ainakin on lohdullista, että on muitakin ihmisiä jotka pitävät samoja asioita tärkeinä ja uskaltavat sanoa sen selkeästi.